Elämässä on muutakin kuin jatko-opiskelu

Touko-kesäkuussa nettiin mennyttä graduani on kuulemma luettu kahdessa lukupiirissä. Tämä on iloista kuultavaa, kun ottaa huomioon, miten harvoin graduja näkevät muut kuin ohjaaja. Gradujen tekemiseen käytetään vuosittain valtava määrä aikaa ja psyykkisiä resursseja, ja jokaisesta ikinä lukemastani gradusta saisi vähintään verkkolehtiartikkelin tai kiinnostavan blogipostausten sarjan. Siksi on harmi, että gradut menevät yleensä pöytälaatikosta suoraan arkistoon.

Pitäisi kirjoittaa erilaisia listoja lukemisen arvoisista graduista eri aiheista, ja opiskelijoiden pitäisi tiivistää gradujensa pääpointit edes lehtijutuiksi tai vieraskyniksi.

En ole palannut graduuni valmistumisen jälkeen. Jäi sellainen olo, että se ei graduna ole kovin hyvä, sikäli kun gradun pitäisi olla akateemisella kielellä kirjoitettu rajattu tutkielma yhdestä asiasta. Graduni sisältää oikeastaan neljä gradua: 1) tutkielma kapitalismin käsitteestä, 2) Deleuzen ja Guattarin yhteiskunnallisen ajattelun esittely, 3) kapitalismin historian materialistinen luonnostelu Braudelin, Delandan, Marxin ja D&G:n pohjalta, 4) esittely suomalaisten autonomisten liikkeiden poliittisesta ajattelusta. Jokaista näistä voisi jatkaa kirjakäsikirjoitukseksi. Ehkä jatkankin, jos saan myytyä idean jollekin niistä viidestä pienestä suomalaisesta tiedekustantamosta, joilla olisi mahdollisuus julkaista jotakin tällaista.

Suunnittelin hakevani suoraan valmistumisen jälkeen jatko-opiskelijaksi tekemään väitöskirjaa yhteiskunnallisten liikkeiden teorianmuodostuksesta, kapitalismitutkimuksesta tai autonomian poliittisesta filosofiasta. Nyt kun olen ollut kaksi kuukautta töissä ja kaksi työttömänä, tuntuu kuitenkin hyvältä idealta lykätä jatkoa ja vaikka kirjoittaa kirja tai tehdä vaihteeksi ihan tavallisia palkkatöitä. Yliopistosta kirjoitetaan jatkuvasti karmeita kertomuksia, eivätkä väikkäriä tekevien tuttujen kokemukset stressistä ja apurahakurimuksesta rohkaise hyppäämään takaisin akatemiaan. Haen jatko-opiskelijaksi luultavasti vasta sitten kun (tai jos) tulee pakottava tarve tehdä tutkimusta jostakin tietystä aiheesta.

Olen muuten Jyväskylässä Ravintelivalistusiltamassa 2.12.2014, jossa yritän selittää muutamia graduni pääpointteja. Minua kysellään silloin tällöin radioon ja puhetilaisuuksiin, ja koska tavallisesti inhoan puhumista, olen suostunut vain muutamaan paikkaan. Nykytaloudessa ja varsinkaan nykyisessä yliopistossa ei kuitenkaan pärjää, ellei ryntäile sinne tänne puhumaan asiastaan, joten ehkä on vain pakko aloittaa jostakin ja kokeilla, onko mahdollista oppia pitämään alustamisesta ja luennoimisesta.

Mainokset

2 thoughts on “Elämässä on muutakin kuin jatko-opiskelu

  1. Terve!

    Tulostin kanssa gradusi luettavaksi (tietenkin ilmaiseksi työpaikalla). En ole kyllä vielä onnistunut tutustumaan siihen, mutta tarkoitus olisi tässä syksyn aikana paneutua. Ehkä sitten innostun lukemaan sen jonnekin sivun sata paikkeille kesken jääneen Anti-Oidipuksen loppuun.

    Oon myös samaa mieltä siitä, että gradujen kirjoittajien pitäisi levittää niitä sellaisenaan tai muunneltuina versioina akatemian arkistojen ulkopuolelle. Monet tovereideni kirjoittamat gradut ovat olleet aiheiltaan paljon kiinnostavampia kuin kustantamojen julkaisemat tekeleet.

    Mitkä nuo mainitsemasi viisi tiedekustantamoa ovat?

    Aiheeseen liittyen Ville Lähde kirjoitti elämästä Yliopiston ulkopuolella, josta hän paradoksaalisesti pääsee puhumaan enemmän yliopistolle: http://aikalainen.uta.fi/2014/10/13/yliopisto-tyly-tohtoreille/

  2. Kiva kuulla jos graduja luetaan. Ja erityisesti tulostetaan muiden rahoilla. Anti-Oidipus ei ehkä ole paras lukukirja, rajahyöty ei välttämättä ole suuri sen jälkeen kun on lukenut ekan ja kolmannen luvun (ja ehkä osia viimeisestä). Mutta jos sitä haluaa tonkia niin Buchananin Deleuze and Guattari’s ’Anti-Oedipus’: A Reader’s Guide on hyvä lyhyt kommentaari.

    Noi kustantamot joita olen ajatellut on lähinnä Tutkijaliitto, Eetos, Vastapaino, Sophi ja viidenneksi voisi laskea Liken ja Inton kaltaisten lafkojen marginaalit.

    Lähteen haastattelu on kyllä hyvä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s