Retrospektiivi: Tänä kesänä…

Tämä menee jälleen osin itsen markkinoinniksi. Samalla kyse on selittelystä: missä sitä on lorvailtu koko kesä, kun samaan aikaan kollegablogien teollinen tuottavuuskäyrä on noussut varsinaiseen erektioon?

Olin töissä punaisessa lehdistössä ja tuli mieleen, että myös tämän blogin pari akateemista lukijaa saattavat kiinnostua muutamasta jutusta.

1. Energiavallankumous on jo käynnissä

Kesän tärkein kohtaaminen oli Tere Vadén. Vadénin mukaan halvan ja helpon öljyn loppuminen tuottaa loppulaman, joka romuttaa kasvutalouden. Energiatalouden mullistusta ja sitä seuraavaa poliittista mullistusta ei tarvitse ennustella, koska se on jo käynnissä. Öljyn tuotanto ei juuri ole lisääntynyt sitten vuoden 2005, vaikka öljyn hinta on kohonnut välillä moninkertaiseksi – tämä on taloustieteen vastainen ilmiö ja johtuu siitä, ettei öljyä yksinkertaisesti enää ole yhtä helposti saatavilla kuin aikaisemmin. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa autolla ajettujen kilometrien määrä laskee jatkuvasti. Valtioiden välillä ja sisällä käydään aseellisia kamppailuja resursseista.

Jutun faktaboksista:

» Vuodesta 2005 lähtien OECD-maiden öljynkulutus on laskenut vuodessa keskimäärin 2,5 prosenttia.

» Öljyn tuotanto ei ole juuri kasvanut vuoden 2005 jälkeen. Öljyä on korvattu hiilellä erityisesti Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Hiili on tällä hetkellä ainoa energianlähde, jolla on yhtä korkea hyötysuhde kuin öljyllä ja jota on yhtä paljon saatavilla.

» Saksan puolustusvoimien raportin mukaan 95 prosenttia maailman teollisesta tuotannosta on öljyriippuvaista.

» Suomessa käytetystä maakaasusta ja öljystä yli 90 prosenttia tulee Venäjältä.

» Yhden ruokakalorin tuottaminen kuluttaa keskimäärin kymmenen kaloria fossiilienergiaa (lihakalori vaatii noin 20 fossiilikaloria, kasviskalori noin kaksi).

» Maailmassa on 435 toimivaa ydinvoimalaa. Öljystä saatavan energian korvaaminen vaatisi noin 2500 ydinvoimalaa. Ydinenergian rakennuskustannukset ovat nousseet samaa tahtia öljyn hinnan kanssa, noin kuusinkertaisiksi kymmenessä vuodessa.

Oman graduni alkuperäinen tausta-ajatus abstraktin (eli virtuaalisen, diagrammaattisen, ideatasoisen) ja konkreettisen kapitalismin suhteesta vaikuttaa hankalalta Vadénin tuomien materiaalisten reunaehtopointtien jälkeen. Miksi jauhaa abstraktista kapitalismin kaavasta, kun 200 vuoden ajan on ollut kyse öljyllä ja muilla fossiilisilla energianlähteillä juoksevasta konkreettisesta kapitalismista. Ajatus yhdestä eri tavoin aktualisoituvasta kapitalismin ideasta (joka voidaan ilmaista ytimekkäimmin Marxin ikivehreässä kaavassa R – T – R’) toimii, jos yhteiskuntia tarkastellaan sosiaalisella tasolla eli ikään kuin suljettuina säiliöinä. Kuvion mielekkyys horjuu, kun tarkastelua laajennetaan ja kysytään: mikä on kaikkien 1800-luvun puolivälin jälkeisten kapitalismin aktualisaatioiden yhteinen edellytys? Vastaus: halpa öljy. Koska marxismi(kaan) ei ota tällaisia pikkuseikkoja huomioon, se ei ole materialismia nähnytkään. Materialismia pitänee Marxin sijaan etsiä ekologisen ajattelun ja systeemitieteiden puolelta.

Vadénista kiinnostuneiden kannattaa aloittaa tästä. Lisää energiatalousjuttua täällä.

2. Klaus Kopun deleuzelainen taide

Kirjoitin energiatalouden lisäksi ensimmäistä kertaa kuvataiteista. Korkeakulttuurin opetus perustuu usein kliseisiin: oppilas on sitä pidemmällä, mitä paremmin hän onnistuu ”tulkitsemaan” eli tunnistamaan teoksesta olemassaolevia muotoja. Oppilas tuntee esimerkiksi rakkauden tai hevosen käsitteen ja sitten tulkitsee teosta löytämällä sieltä tuttuja hahmoja. Näin ei tietenkään synny kovin paljon uutta. Tulkinta ei johda kauaksi, koska se on tunnistamista ja (tutuilla) symboleilla työskentelyä. Täytyy päästä eroon tulkinnoista. On vapauttavaa ajatella, ettei taidetta tarvitse tulkita (”tajuta”).

[–] musiikissa peräjälkeen tulevat äänet eivät esitä tai merkitse mitään. Äänet vain ovat ja yhdistyvät kuvioiksi. Niin kuin Kopun maaliläiskät.

Kopu vertaa maalausten tulkitsijoita niihin, jotka etsivät turhaan merkityksiä Bachin Goldberg-muunnelmista. Tulkitseminen ja yritys ”ymmärtää” eivät tavoita sitä, mikä musiikissa – tai maalaustaiteessa – on niin vaikuttavaa.

– Kyse on aktiivisista voimista, jotka pakottavat ihmisen ajattelemaan.

Ei pidä etsiä teoksista symboleja tai tunnistettavia hahmoja. Taidetta ei tarvitse käsittää, koska se on kohtaamista erilaisten voimien eikä kliseiden kanssa.

3. Perustulo palkkatyön kritiikkinä & ammattiliittojen kritiikkinä

Mitä tulee vasemmistoon ja palkkatyöhön:

Juuri nyt keskustelu on jumittunut perustulomalleihin ja rahasummiin. Pitäisi puhua toisenlaisesta tuotannosta ja vaihtoehdosta kapitalismille.

– Kaipaisin enemmän yleisyhteiskunnallista visiota ja keskustelua siitä, minkä takia perustuloa ylipäänsä halutaan, Suopanki sanoo

– Mitkä ovat vasemmiston tavoitteet ja ne kompromissit, joihin ollaan valmiita?

Perustulon tavoitteena pitäisi olla palkkatyön vähentäminen, kestämättömien kulutusrakenteiden purkaminen, kestävän tuotannon organisointi ja omistussuhteiden muuttaminen, Suopanki luettelee.

Vasemmisto puhuu kiltisti sosiaalitukijärjestelmän monimutkaisuudesta. Suopanki puhuu palkkatöistä kieltäytymisestä.

– Kun prekariaattiliike nosti perustulokeskustelun esille, mukana oli vahva vaatimus siitä, että paskaduuneista on voitava kieltäytyä. Tuntuu, että tätä pelätään ihan hirveästi valtavirtavasemmistossa.

Suopanki korostaa, että perustulo ei ole työn tekemistä vastaan, vaan palkkatyön instituutiota vastaan.

– Palkkatyöhön kytkeytynyt toimeentulo on keskeinen ihmisten kontrollimekanismi.

Mitä taas ammattiliittoihin:

– Jotta kaikki pääsisivät nauttimaan ansiosidonnaisesta, pitäisi ensin saavuttaa täystyöllisyys. Oletus täystyöllisyydestä ei kuitenkaan ole realistinen, koska Eurooppaan on talouskriisin seurauksena jäämässä pysyvästi korkea rakenteellinen työttömyys. Kahdeksan tunnin vakiduuneja ei enää ole kaikille.

– Sosiaaliturvan laahatessa todellisuuden perässä jonkinlaisen perustulon toteutuminen on vain ajan kysymys.

– Kun hitaasti kääntyvä ay-liike vielä miettii, ollako perustulon puolesta vai sitä vastaan, kamppailua käydään jo siitä, millä ehdoilla muutos tapahtuu

Mainokset

One thought on “Retrospektiivi: Tänä kesänä…

  1. Päivitysilmoitus: Muualla | Teoriapiikki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s