Luonnos, hahmotelma, runko, pääpiirteet

Graham Harman kirjoitti viime vuonna bloginsa niksiosastolla tekstin rakennetta koskevien luonnosten tärkeydestä. Kirjan rakenteen ja sommittelun hahmottaminen on hyvä tapa tuottaa nopeasti paljon tekstiä. Kun tekstin pääpiirteet ovat paperilla, työ on jo aloitettu eikä tyhjän ruudun kammoa enää tule. Tärkeintä on muutenkin saada aikaan raakoja tekstikimpaleita, joita voi hioa sitten aikanaan.

Kokeilen metodia graduun, josta olen muutenkin viime aikoina postannut vähemmän kuin on ollut tarkoitus (varastossa on 25-sivuinen artikkeliraakile gradun loppupuolen teemoista, mutta se kääntyy liian hitaasti, jotta tietäisin mitä tehdä sillä).

Pääluvut:

  1. Kapitalismin ongelma [johdanto]
  2. Marx ilman partaa eli metodin esitys [tausta- ja metodiluku]
  3. Kapitalismin synty [historiallinen näkökulma kapitalismiin]
  4. Kapitalismin käsite [looginen eli abstrakti ja muodollinen näkökulma kapitalismiin]
  5. Kapitalismi ja liikkeet [D&G:n sovelluksia poliittisessa filosofiassa ja suomalaisten autonomisten liikkeiden omassa teoriassa]
  6. Päätelmiä [yhteenveto]

Luvuista tarkemmin:


1. Kapitalismin ongelma

Luvun tavoitteena esitellä työn lähtökohdat ja konteksti.

1.1 Tutkimuskohde

Kysymyksen herättäminen: mitä kapitalismilla oikein tarkoitetaan? Eroaako se markkinoista ja taloudesta? Mikä on sen suhde esimerkiksi valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan?

Tutkielman aiheen perustelu: D&G:n marxilainen kapitalismianalyysi on ajankohtainen kolmesta syystä: postfordismi & tietoteollisuus, kapitalismin muutosten ymmärtäminen ja yhteiskunnalliset liikkeet.

1.2 Kapitalismin määritelmistä

1.2.1 Lähtökohta

Kukaan ei ole määritellyt kapitalismin käsitettä yleisesti hyväksytyllä tavalla. Edes Marx ei selvittänyt, mitä “kapitalismi” on. Käsitettä käytetään epämääräisesti ja ristiriitaisesti.

1.2.2 Kapitalismi yhteiskunnan taloussektorina

Ensimmäinen yleinen tapa käsittää kapitalismi: se on markkinatalouden muoto ja yhteiskunnan muiden sektoreiden ulkopuolella. Kauppa, pankki, sijoittaminen, tuotanto, myyminen ja ostaminen ovat kapitalismia. Tämä on sanakirjakäsitys, talouslehdistön käsitys, ehkä myös taloustieteen käsitys. Polanyi: kapitalismi on yhteiskunnalle ulkoista ja haitallista.

1.2.3 Kapitalismi toimintatapana

Toinen yleinen tapa käsittää kapitalismi: se on laajasti käsitettävä toimintatapa, jonka tyyppiesimerkki on voittoa tavoitteleva liikeyritys. Weberin luokittelut kapitalistisen toiminnan ideaalityypeistä. Ylihistoriallinen käsitys kapitalismista. Kapitalismi on laajempi kuin pelkät rahamarkkinat: kapitalismi edellyttää myös työnjaon, oikeusjärjestelmän, hallinnon, tieteen, tekniikan jne.

1.2.4 Kapitalismi monimutkaisena ja globaalina yhteiskuntajärjestelmänä

Kolmas tapa käsittää kapitalismi: marxilainen käsitys, jossa kapitalismi nähdään kokonaisyhteiskunnalliseksi järjestelmäksi. Wallerstein, Immateriaalitalous-kirja, Deleuze ja Guattari. Kapitalismi on yhtä lailla seikkailua, ryöstöä ja valtionhankintaa kuin tuotantoa ja markkinataloutta. Liberaalit kapitalistivaltiot ovat välttämättä sidoksissa ei-liberaaleihin ja “ei-kapitalistisiin” valtioihin. Kapitalismi edellyttää instituutioiden ja muiden reunaehtojen lisäksi myös yhteiskunnallisten suhteiden ja subjektiivisuuden tuotannon.

1.3 Kirjallisuudesta

Tutkielman lähteet: Kapitalismi ja skitsofrenia -sarja, Marxin Pääoma ja Grundrisse. Deleuze ja Marx -kommentaarit: niitä alkoi tulla vasta 2000-luvun puolella. Thoburn, Reid, Negri, artikkelit. Kolme tärkeää keskustelukumppania: DeLanda, Virtanen, Viren & Vähämäki. Näiden lyhyet esittelyt ja kritiikit.

1.4 Tutkielman rakenne

Paluu luvun alun kysymyksiin, niiden asettaminen gradun tavoitteeksi. Lukujen ja keskeisten teemojen ja väitteiden esittely.


2. Marx ilman partaa eli metodin esitys

Luvun tarkoituksena esittää Deleuzen ja Guattarin marxilaisen yhteistyön tausta, Deleuzen filosofinen metodi, jota Deleuze ja Guattari käyttävät Marxiin, ja D&G:n keskeisten töiden Marx-kytkökset.

2.1 Deleuzen metodi

Deleuze tekee filosofisia muotokuvia kuten kuvataiteilija maalaa. Filosofian historiaa käytetään kuten kollaasia. Filosofian taiteeksi-tuleminen. Ero ja toisto: Deleuze ajaa Marxilta parran niin kuin Duchamp piirsi Mona Lisalle viikset.

Tärkeintä on uuttaa tutkituista ajattelijoista käsitteitä. Mitä käsitteet ovat? Mitä filosofia on?

Uutena korostuksena D-tutkimukseen: Deleuzen työt ovat valikoivuudestaan huolimatta ankaran systemaattisia. Deleuze systematisoi tutkimuskohteitaan ja muodostaa heidän käsitteistään ja tendensseistään logiikoita.

2.2 Deleuze: Marx ja filosofia

Marx ja marxismi lyhyesti varhaisissa artikkeleissa. Deleuzen Marx-suhde oli alusta alkaen filosofinen: toisin kuin ikätoverinsa, Deleuze ei esimerkiksi liittynyt Kommunistiseen puolueeseen.

Marx Nietzsche-kirjassa: Hegelin vastustaja. Marxin ja Nietzschen läheisyys. Kapitalismin ja kristinuskon suhde.

Althusser salaisena taustahahmona. Marx, historiallinen toisto ja yhteiskunnalliset ongelmat Erossa ja toistossa. Viittaus siihen, miten D&G:n yhteistyö tarjoaa vastauksia Deleuzen väitöskirjassaan esittämiin ongelmiin.

Logique du sens: ei mainita Marxia, mutta ennakoidaan Anti-Oidipusta käsitteissä: kolme synteesiä (kytkentä, konjunktiivinen, disjunktiivinen), skitsofrenia ja elimetön ruumis.

2.3 Guattari: Marx, aktivismi ja psykoanalyysi

Tämä on vielä täysin auki. Tarkoituksena selvittää Guattarin marxilaisen militantin roolia ennen kuin hän tapasi Deleuzen ja katsoa todella lyhyesti, miten Guattari kytki Lacania ja Marxia yhteen. Mihin tarpeeseen yhteistyö Deleuzen kanssa vastasi?

Näihin lukuihin yksi keskeinen lähde on Dossen D&G-elämäkerta. Toinen: Garyn Guattari-johdatus. Kolmas: Anti-Oidipus-paperit. Mukana siis filosofian lisäksi aatehistoriaa.

2.4 Miten Marxilta ajetaan parta

Puhdas Marx-viittausten volyymi D&G:n töissä. Teosten rakenne ja väliotsikot. Esimerkiksi Anti-Oidipuksen vaikutteet: Grundrissestä tuotanto, jakelu ja kulutus, Pyhästä perheestä viittaus kakkoslukuun, Saksalaisesta ideologiasta universaalihistoria.

Samaan aikaan Kapitalismin ja skitsofrenian kirjoittamisen kanssa Deleuze luennoi kapitalismista ja Guattari tekee politiikkaa sekä kirjoittaa artikkeleita.

D&G:n Marxia ylistävät ja marxilaiseksi sitoutuvat sitaatit. Deleuzen kuoleman takia kesken jäänyt varsinainen Marx-kirja.

D&G:tä ja Marxia yhdistäviä piirteitä: monitieteisyys, kaunokirjallisuus, samanaikainen historiallisuus ja abstrakti kaavallisuus (kaikelle pyritään antamaan yhtä aikaa looginen ja historiallinen alkuperä), yhteiskunnan ja ajattelun muotojen tutkiminen, kiinnostus poliittisiin kamppailuihin.

D&G:n Marx-tulkinnan keskeiset lähteet: Marxin Pääoma I ja III, Grundrisse, Vuosien 1844-45 taloudellis-filosofiset kässärit. Tärkeät lähdekommentaarit: Balibar…

Varsinaisen Marx-tulkinnan idea: D&G:lle Marx on kapitalismin kriittinen tutkija ja sen vallankumouksellinen kiihdyttäjä, ei mikään tieteellinen sosialisti. Teollista tuotantoa tärkeämpää Marxissa on velan, pankkien ja finanssien korostaminen. Dialektiikan korvaaminen deterritorialisaation ja reterritorialisaation dynamiikalla.


3. Kapitalismin synty

Luku tarjoaa historiallisen näkökulman kapitalismin syntyyn D&G:n mukaan sekä esittelee D&G:n yhteiskunta-ajattelun pääpiirteitä.

3.1 Yhteiskunnalliset sommitelmat

D&G:n teoria yhteiskunnasta: yhteiskuntaa määrittävät pakolinjat eivätkä luokat tai ominaisuudet; yhteiskunnallisia sommitelmia määrittävät koneet ja koneelliset prosessit. Nämä sommitelmat ovat olemassa alusta asti vähintään tendensseinä ja potentiaaleina: ei evolutionismia. Primitiivisiä yhteiskuntia määrittävät torjumisen ja ennakoimisen mekanismit ja ne organisoituvat polveutumalla, valtioyhteiskuntia määrittävät kiinniottokoneistot ja ne organisoituvat geometrisesti, urbaaneja yhteiskuntia määrittävät polarisaation instrumentit ja ne organisoituvat fyysisesti, nomadiyhteiskuntia määrittävät sotakoneet ja ne organisoituvat numeerisesti, ekumeenisia organisaatioita määrittää heterogeenisten yhteiskunnallisten muodostelmien kattaminen ja ne organisoituvat yhdistämällä erilaisia organisoitumistapoja.

3.2 Aika ja paikka

Miksi kapitalismi syntyi Euroopassa keskiajan jälkeen? Miksei muualla ja aikaisemmin? Miksei Roomassa jossa oli sekä proletariaatti että pääoma? Miksei Kiinassa joka oli teknisesti länttä edellä?

Vastaus Roomaan: puhdas historiallinen sattuma, pääoma ja proletariaatti eivät sattuneet kohtaamaan sopivalla tavalla. Vastaus Kiinaan: despoottinen hallinto ylikoodasi koko valtavan alueen ja esti kapitalismin osatekijöitä tulemaan päätökseensä antamalla niille ulkoisen rajan.

Miksi sitten Euroopassa? Heterogeeniset urbaanit yhteiskunnat ja niiden muodostamat tilkkutäkkiverkostot olivat hedelmällinen synty-ympäristö. DeLanda.

3.3 Kaupungin ja valtion kilpajuoksu

Braudel ja Mille plateaux’n 13. luku. Kapitalismi syntyy siitä, kun valtio reterritorialisoi kaupunkien deterritorialisaation. Valtiot kapitalismin realisaation malleina.

3.4 Rahan ja työvoiman kohtaaminen

Anti-Oidipuksen 3. luku. Abstraktimpi näkökulma kapitalismin syntyyn: raha ja työvoima kohtaavat ja raha muuttuu pääomaksi. Kapitalismin erilaiset virrat.

3.5 Kapitalismin universaalihistoria

D&G kirjoittavat universaalihistoriaansa jälkikäteen ja kapitalismin näkökulmasta. Historia on kontingenttia, eli kaikki olisi voinut mennä toisin. Yhteenveto luvusta ja palikkamaisen historian esitys: primitiivisten muodostelmien hallitsemasta organisaatiosta despoottisiin valtioihin ja niistä kapitalismiin. Kaiken yhtäaikaisuus ja sekoittuneisuus.


4. Kapitalismin käsite

Luku tarjoaa muodollisen ja abstraktin näkökulman D&G:n Marx-sovellukseen ja siitä kehkeytyvään kapitalismianalyysiin. Jos kakkosluku on skolastiikkaa ja aatehistoriaa, kolmosluku historianfilosofiaa ja vitosluku sosiologiaa, tähän neloslukuun keskittyy “puhtain” filosofinen argumentaatio. Luultavasti vaikein luku kirjoittaa ja myös lukea. Tämän suhteen on myös eniten asioita auki. Nyt ajattelen, että lukua voisi johdatella DeLandan Marxia ja D&G:n kapitalismikäsitettä kohtaan esittämä kritiikki, koska sitä vasten sekä Marxin että D&G:n ajattelu piirtyy selkeämpänä.

4.1 Marxin projekti

D&G:n tulkinnan ymmärtämiseksi on hahmotettava yleisellä tasolla, mistä Marxin projektissa on kyse. Miksi Marx oli filosofi eikä taloustieteilijä: Marx ei tehnyt taloustiedettä (siis ei esim. laskenut kansantuloja jne.) vaan kapitalistisen yhteiskunnan muoto-oppia. Arvomuoto, tavaramuoto, palkkatyömuoto jne. Hänninen: D&G tarjoavat Marxia monimutkaisemman morfologisen mielikuvituksen. Viren & Vähämäki: D&G ja Foucault etsivät muotojen lisäksi voimasuhteita, jotka muodostavat nämä muodot.

4.2 Pääoman yleinen kaava

Edellisessä luvussa DeLandan historiallinen lähestymistapa D&G:n ajatteluun osoitettiin hedelmälliseksi. Nyt problematisoidaan DeLandan härski Marxin ja kapitalismin käsitteen kritiikki. Yritetään osoittaa, että DeLandan omien lähtökohtien nojalla on mielekästä puhua kapitalismista. Tämän osoittamiseksi lähdetään liikkeelle Marxin esittelemästä pääoman yleisestä kaavasta (syy tähän lähtökohtaan selviää seuraavassa alaluvussa).

Marx: Aikaisemmin raha välitti tavaran kiertokulkua T – R – T, nyt tavara välittää rahan kokonaisliikettä R – T – R. Pääoma syntyy yhteiskunnallisesta päätöksestä käyttää rahaa tietyllä tavalla; pääoma on arvoa liikkeessä, arvoa, joka liikkuu niin, että se tuottaa lisää arvoa työvoiman avulla R – T – R’. Rahan kiertokulusta ja arvonlisäyksestä tulee nyt loputon itsetarkoitus. Pääoman kaava vaatii, että kapitalismin on laajennuttava ja kasvettava koko ajan. Seurauksia: 1) lisäarvon tuottaminen on välttämätöntä, 2) lisäarvo täytyy myös realisoida eli on löydettävä ja luotava jatkuvasti uusia ympäristöjä, joissa lisäarvon voi realisoida, 3) arvosta tulee arvonlisäysprosessin subjekti, yhteiskunnallinen suhde kääntyy nurinpäin ja pääoma alkaa näyttäytyä kaiken maagisena ehtona (vrt. D&G:n elimettömän ruumiin käsite). Kapitalismin analyysin on keskityttävä tähän prosessiin, tuotantoon, kokonaiskiertokulkuun ja sen reunaehtoihin, eikä yksittäisiin toimijoihin.

4.3 Virtuaalinen ja aktuaalinen kapitalismi

Virtuaalisen käsite. Diagrammin käsite, DeLanda ja Foucault esimerkkeinä. DeLanda: hurrikaanissa ja höyrymoottorissa toimii sama diagrammi (= lämpötilaerot ja Carnot’n sykli). DeLandan Marx-kritiikkiin voidaan vastata esittämällä, että pääoman yleinen kaava toimii kapitalismia ohjaavana diagrammina (ei kuitenkaan ainoana tai transsendenttina käskijänä, vaan sisäisenä periaatteena). DeLandan höyryesimerkin mukaan ajatellen: Skandinaviassa ja Kiinassa toimii sama diagrammi, vaikka niiden kapitalismi onkin hyvin erilaista sisällöltään. Pääoman yleinen kaava R – T – R’ on kapitalistisen yhteiskunnan abstrakti kone.

Tämä on kuitenkin melko suoraa Marxia vielä. D&G:n kapitalismianalyysin omaperäisyys tulee esiin virtausten analyysin lisäksi (ks. edellinen luku) erityisesti kapitalistisen aksiomatiikan analyysissä.

4.4 Kapitalismin aksiomatiikka

Kapitalismi aksiomaattisena (muodollisena, loogisena, abstraktina järjestelmänä). Mikä on aksiomatiikka? Se on kontrolloimisen järjestelmä. Aksiomatiikka jakaa puhtaasti funktionaalisia elementtejä, joiden luonnetta ei ole määritelty ennalta ja jotka voidaan realisoida hyvin erilaisilla alueilla. Kapitalismi lisää aksioomia lennossa, siksi se on niin elinvoimainen.

Kapitalistinen aksiomatiikka sallii todellisen moni- ja erimuotoisuuden. Yhtäältä pääoma tuotannon yleisenä suhteena voi helposti integroida ei-kapitalistisia sektoreita ja tuotantotapoja. Toisaalta byrokraattiset sosialistiset valtiot konjugoivat kapitalismin kanssa.

Aksiomatiikan annetut piirteet: 1) lisääminen ja vähentäminen, 2) kyllääntyminen, 3) mallit ja isomorfia, 4) voima/kyky, 5) kolmannen sisäänsuljetun laki, 6) vähemmistöt, 7) epätäydellisyyslauseet.

4.5 Kapitalismin skitsofrenisuus

Tämä alaluku on kyseenalainen: saatan jättää pois, jos aksiomatiikka-osuus venyy pitkäksi. Tämän ideana on D&G:n teossarjan otsikon selittäminen, kapitalismianalyysin yhteen vetäminen ja tuominen takaisin kohti konkretiaa.

Skhizein, jakaminen, ja skitsofrenia ovat prosessin malleja, eivät kliinisiä käsitteitä.

Kapitalismin skitsofrenian erilaisia merkityksiä: 1) yleinen jakautuminen ristiriitoihin, ks. Harveyn kaavio kapitalismin sisäisistä ristiriidoista (Companion to Capital, s. 109), 2) historiallinen skitsofrenia: kapitalismi rajojaan siirtävänä ja niitä uudelleen asettavana liikkeenä, esim. vuonna 2008 puhjennut talouskriisi (tästä Harveyn Enigma of Capital), 3) yksilön skitsofrenia: myös yksilöt ovat jakautuneita työläisiksi ja kapitalisteiksi, vrt. Gunn.

Viimeinkin psykoanalyysi: kapitalismi ja skitsofreeninen subjektiviteetti. Toivoniemen gradu. Koneellinen orjuutus ja yhteiskunnallinen alistaminen.


5. Kapitalismi ja liikkeet

Luku antaa lihaa D&G:n Marx-sovelluksen luiden päälle ja pyrkii osoittamaan D&G:n poliittisen ajattelun merkityksen filosofian sekä yhteiskunnallisten liikkeiden kautta.

5.1 Operaismi, autonomia ja keskustelu postfordismista

Italiassa kehittyi kapinallinen ja pitkälti ulkoparlamentaarinen marxilaisen ajattelun ja toiminnan perinne, joka 70-luvulta alkaen toimi interaktiossa D&G:n kanssa (vaikutus oli molemminpuoleista). Operaistien ja autonomien keskeisiä väitteitä ja käsitteitä: luokkataistelun ensisijaisuus, työväenluokan autonomia ja itsevalorisaatio, postfordismi. Miten tämä perinne on vaikuttanut: filosofiaan erityisesti Hardtin ja Negrin kautta, liikkeisiin “perinnöttömien perinteenä”.

5.2 Hard ja Negri: Imperiumi-teesi

Imperiumin sisällön ja suosion esittely. Kapitalismi ja skitsofrenia kirjan esikuvana. Kuinka Tottelemattomat esittelivät kirjan Suomessa. Hardtin ja Negrin optimismi: työväen kamppailut johtavat kapitalismin kehitystä ja subjekti tuodaan takaisin poliittiseen filosofiaan. D&G Imperiumin rakenteen, analyysin ja strategian esikuvina. Kuinka H&N arvostelevat D&G:tä abstraktiudesta ja kaoottisuudesta. Kolme pääpointtia, jotka H&N ottavat D&G:ltä: 1) deterritorialisaation ja liikkeen ensisijaisuus, 2) itse Imperiumi-teesi, 3) kapitalististen kontrollien tutkimus. Imperiumin poliittinen strategia.

5.3 Megafoni esimerkkinä suomalaisesta liiketeoriasta

Kuinka deleuzelais-guattarilainen poliittinen ajattelu tuotiin Suomeen aktivistien ja liiketeoreetikoiden lehdessä. Näiden aktivistien politiikkakäsitys ja liikkeiden moninaisuus. Megafonin konteksti ja historia. Kolme tapaa, jolla lehden ympärille ryhmittyneet liikkeet käyttivät D&G:a: 1) affirmatiivinen (eikä reaktiivinen) argumentaatio, 2) pakenemisen ja hajottamisen politisoiminen (esim. valtiovallan hamuamisen sijaan), 3) subjektiivisuuksien luominen (esim. puolueorganisaation sijaan). Megafonin hajoaminen ja D&G- sekä H&N-vaikutteiden sisäinen kritiikki lehden loppuvuosina.

5.4 D&G-sovellusten arviointia

Zayani: D&G eivät tarjoa ulospääsyä kapitalismista. Eurozine: Accelerationismin kritiikki. Näiden kritiikkien kritiikki. Anarkistien kapitalisminäkemys vs. marxilaisten kapitalisminäkemys: kapitalismi on tuhottava huomiseen mennessä vs. kapitalismin sisäisiä liikkeitä ja ristiriitoja on kiihdytettävä. Teoretisoivan intellektuellin rooli: verkostoissa liikkuva käsitetyöläinen, ei massoja johtava sankari.


6. Päätelmiä

Ajettiinko Marxilta parta? Paluu Duchampin Mona Lisaan.

D&G:n yhteiskunnallisesta relevanssista todistaa sekä poliittinen filosofia (H&N) että heitä käyttävien yhteiskunnallisten liikkeiden toiminta.

Paljon muita mainintoja ja viittauksia, tämä on luonnollisesti vielä auki.

Mainokset

One thought on “Luonnos, hahmotelma, runko, pääpiirteet

  1. Nietzschen ongelma oli se, että hän eksyi luulemaan korruptoituneiden kirkkolaitoksien edustavan Raamatullista uskoa, vaikka ne edustavat valheellista ja vääristynyttä uskoa. Nietzsche ei nähnyt valheen ja totuuden eroa, koska hän tutki Jumalaa koko ajan valheesta käsin, ei totuudesta.

    Monen jumalattoman ihmisen ongelma on nykypäivänä se, että hän tutkii kristinuskoa valheellisen valhejäljitelmän kautta, ei aidon ja todellisen kristinuskon kautta. Siksi hän ei näe totuutta, koska on tekemisessä valheen kanssa. Otan tähän asiaa valaisevan esimerkin. Hän on kuin ihminen joka tutkii varkaiden touhuja luulleen varkaita virkavallan edustajiksi, joiden tehtävänä on pitää lakia voimassa ja estää varkauksia. Hän keskittyy valheeseen ja pitää sitä oikeutena ja lakina. Siksi hän on eksyksissä eikä näe sitä mikä on oikeus ja todellinen laki.

    Nietzsche sanoi että Jumala on kuollut tarkoittaen sillä, että Jumalaa ei ole olemassa. Todellisuudessa Jumalaa elää ja ihminen on kuolevainen, joka aikanaan kuolee. Nietzschen epäusko, pilkka ja kapina Jumalaa vastaan esti häntä näkemästä totuutta ja elävää Jumalaa. Sinä voit tehdä toisin ja pysähtyä tutkimaan voisiko Jumala olla olemassa, voiko Jeesus puhua totta Raamatussa, onko sittenkin olemassa vain kadotus tai iankaikkinen elämä. Anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Etsi totuutta oikeasta osoitteesta, niin löydät ja sinulle avataan Jeesus tie Isän Jumalan luokse. Oikea osoite on Jumalan sanan totuus ja Hänen seurakuntansa, joka julistaa totuuden sanomaa niin kuin Raamattuun on kirjoitettu.

    tekstin lähde; http://koti.phnet.fi/petripaavola/kritiikkikristinuskoavastaan.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s